Hyvältä näyttää

Valmistautuminen kauteen 2008 on alkanut tänä vuonna poikkeuksellisesti jo lokakuun puolessa välissä. Tämän mahdollisti joukkueessa vallinnut erinomainen "hype" ja Vantaa-Stadionin (ent. Pohjola-Stadion) tarjoamat harjoitusolosuhteet. Joukkueen pelaajat ovat kaikki erittäin motivoituneita käymään joukkueen tapahtumissa.

Jos kirjoittaa kaikki joukkueen tällä hetkellä mukana olevat pelaajat peräkkäin voidaan huomata, että kaikki käyvät treeneissä säännöllisesti; Niko, Vornanen, Vitikka, Lassi, Henu, Migu, Severi, Baisi, Hietala, Sale, Hellén, Juho, Aapo, Antti, Kumén, Konsta ja Tommi Lahti sekä uusina pelaajina joukkueeseen liittyneet Janne Laaksonen ja Teemu Lahti. Yhteensä siis 19 nimeä. Kun katsotaan tähän suhteutettuna kävijäkeskiarvoa stadion treeneissä on se huikeat 16,6. Eli keskimäärin poissa on ollut treeneistä kerralla vain 2-3 pelaajaa. Pelaajalistaan voidaan lisätä vielä Al-Taeen veljekset Ahmad ja Haidar sekä Vladi, jotka ovat toistaiseksi jonkunlaisella tauolla. Koulusalitreeneissä kävijöitä on ollut sopivasti noin 12 per treeni ja osa pelaajista on ilmoittanut jättävänsä futsaltreenit suosiolla väliin. Aktiivisuus ja sitoutuminen ovat siis kaikin puolin kohdillaan ja vaikka rinki on viime vuoden huippulukemista hieman kaventunut näyttää tilanne erinomaiselta.

Näkyykö Ug:n kirkkaan sinisellä taivaalla siis pilven hattaraakaan? No kyllähän siellä luonnollisesti niitäkin löytyy. Yksi huolenaihe on selkeästi pelaajien epätasainen jakautuminen pelipaikkojen suhteen. Jos katsotaan puolustajien listaa, voidaan sinne laittaa oikeastaan puhtaina puolustajina vain Sale, Baisi ja Hietala. Siis vain kolme nimeä. Keskikentän keskustaa miehittävät Henu, Antti, Migu ja To Lahti. Laitalinkeiksi määriteltäviä pelaajia ovat Kumén, Lassi, Vitikka, Konsta, Laaksonen ja hyökkääjäosastoa taas Niko, Vornanen, Juho, Aapo ja Hellén. Maalivahtiosastomme sai kaivatun vahvistuksen, kun Severin seuraksi tolppien väliin tuli Teemu Lahti.

Puolustuspään pelaajien määrä hiukan huolettaa, mutta toisaalta esimerkiksi Migu, Konsta, To Lahti ja jopa Aapo ovat näyttäneet osaamisensa puolustajina. Puolustukseen ei myöskään pelien aikana yleensä tarvitse eikä ole hyvä tehdä niin paljon vaihtoja kuin muille pelipaikoille. Joten ehkä tämä ongelma on vielä klaarattavissa.

Toinen hiukan ongelmallinen tilanne on hiukan kiihtyvällä vauhdilla ottanut tuulta siipiensä alle treeneissä. Vetäjäkaksikko Niko ja Vornanen myöntävät ettei treeneissä ole pystytty parhaaseen mahdolliseen toimintaan vielä toistaiseksi. Taustalla ovat yksinkertaiset syyt huono suunnittelu ja pienet ongelmat organisoimisessa. Myös pieniä erimielisyyksiä treenien suhteen on ollut, mutta niistä päästänee muutaman Sali-illan huurteisineen avulla eroon. Tunnin vuorolla treenien vetäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin pidemmillä vuoroilla ja suunnitelun pitäisi olla tarkkaa ja toiminnan napakkaa. Jos vaikuttaa siltä, että herrat Tuononen ja Vornanen eivät pysty treenejä edes kohtuullisesti läpi viemään, löytyykö joukostamme halukkaita astumaan näiden herrojen saappaisiin? Lähes aina parhaamme yritämme...

Voivatko pelaajat kuitenkin katsoa myös itse peiliin? Onko keskittyminen treeneissä ollut riittävän hyvää, onko halu tehdä treenejä kunnolla ollut huipussaan? Osalla tuntuu olevan aivot jätettynä pukuhuoneen puolelle treenien ajaksi ja käskyttäminen omalla hentoisella äänelläni on vähintäänkin haastavaa. Vetäjien silmiin on pistänyt muutamissa viime treeneissä näistä seikoista seurannut tietynlainen kapinointi. Jos harjoite ei miellytä pistetään hommat läskiksi ja ei edes yritetä tehdä asiaa kunnolla. Samalla vyörytetään kommenttia vetäjien niskaan kesken treenin, joka käytännössä pilaa vetäjien omat treenisuoritukset. Vaikka suurin osa kommenteista, kysymyksistä ja ehdotuksista treenien aikana ovat olleet asiallisia, on se silti treenejä häiritsevää ainakin sillä tasolla millä ollaan nyt viime treeneissä liikuttu. Vetäjille kaikista loukkaavinta palautetta on kuitenkin se, että treenisuoritusta ei tehdä täydellä asenteella. Kommenttivyöryn keskellä on myös raskasta treenata ja se ei todellakaan lisää motivaatiota treenien vetämiseen. Osa kommenteista on ainakin omaan korvaani särähtänyt hieman piikittelevinä. Vetäjien harras toive onkin, että jatkossa treenien aikana ei keskittytäisi harjoitteissa havaittavien epäkohtien julki tuomiseen treenin aikana. Asiat voi tuoda esille esimerkiksi treenien välissä tai treenien jälkeen. Hommahan menee niin, että myös huonot harjoitteet tulisi tehdä täysillä. Se, että homma tehdään kunnolla voi tehdä huonosta harjoitteesta, jos ei nyt hyvää, niin ainakin treenattavan. Oliko esimerkiksi eilen kenelläkään varaa puolenvaihtotreenissä, jossa ei kehumista ollut, tehdä asioita puoli valoilla? Nopeasti katsottuna lähes kaikilla oli suuria vaikeuksia saada palloa lentämään kentän puolelta toiselle ilmassa. Jos pelajat kaikki nämä pienet toiveet toteuttavat on huomattavasti helpompi jatkaa eteenpäin. Jos tähän asiaan joudutaan vielä palaamaan, tehdään se puhumalla asiasta treenien lomassa.

Viime kauden pelaajille teetetyssä kyselylomakessa kyseltiin yleistä tyytyväisyyttä joukkueen toimintaan ja vähän tulevan kauden tavoitteista. Vetäjäkaksikon Ville Vornasen ja Niko Tuonosen suoritukset arvioitiin kokonaisuutena arvosanalla HYVÄ. Pelaajavalmentaja systeemiä arvioitiin siten, että 57% piti vaihtoehtoa vähintään kohtuullisen toimivana ja 36% vastaajista ei edes haluaisi oikeata valmentajaa joukkueeseen ja piti pelaajavalmentajasysteemiä täydellisinä meidän joukkueelle. Yksi vastaajista kaipasi henkilöä, joka hoitaisi valmentamisen kokonaisuudessaan ja ei pelaisi.

Henkilökohtaiseen peliaikaan liittyviä kysymyksiä oli neljä kappaletta. 79% vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväinen viime kaudella saamaansa peliaikaan. Kaksi vastaajista ilmoitti pettyneensä ja yksi vastaaja kertoi saaneensa peliaikaa jopa liikaa. Peräti 71% vastaajista arvioi riittäväksi peliajaksi ottelussa 60-90 minuuttia, kysymys kuuluu kuitenkin, kuinka moni oikeasti jaksaisi kovalla sykkeellä nämä minuutti määrät painaa? Vastaajista kolme tyytyi ehkä meidän joukkueessa realistisempaan peliaikaan 45-60 minuuttia per ottelu. Yksi vastaajista tyytyisi vielä tätäkin vähäisempään peliaikaan. Totuus on kuitenkin se, että viime kaudella monilla peliaika jäi otteluissa alle puoleen tuntiin. Siinä mielessä riittävän peliajan arvimoimisessa ja tyytyväisyydessä omaan viime kauden peliaikaan vastaukset olivat hieman ristiriitaisia. Peliajan jakautumisessa vahvana vaihtoehtona pidettiin pelitaitojen ja hyvän pelipäivän vaikutusta peliaikaan, myös aktiivisuuden mukaan määräytyvä peliaika sai kannatusta. Peliajasta oltiin kohtuullisen valmiita kilpailemaan ja lopulta 57% vastaajista kannatti vaihtoehtoa, jossa kilpailua olisi, mutta siinä mukana tulisi kaikille myös ns. peliaikatakuu. 43% vastaajista olisi valmis istumaan vaihdossa, jos joukkueen etu ja kilpailutilanne tätä vaatisivat.

Treenimääriä koskevassa kysymyksessä tiedusteltiin onko nykyinen treenimäärä riittävä ja vastaajista 79% piti treenimäärää kerran viikossa stadion/halli ja koulusali riittävänä. Kolme vastaajista kaipaisi vielä lisätapahtumia viikkoon. Tämän perusteella arviot siitä, että keskimääräinen aktiivisuus laskisi jopa huomattavasti treenimäärien lisääntyessä, pitänee paikkaansa. Harjoituskalenterin suunnittelussa onkin pyritty siihen, että viikossa olis ainakin yksi runsasväkinen treeni ja tätä kautta treenien taso ja pelaajien motivaatio pysyisi yllä. Treenimääriä ei siis tulla lisäämään jatkossakaan.

Ensi kauden tavoitteista kysyttiin ainoastaan tavoitteita 5. divisioonassa kaudella 2008. Kolme vaihtoehtoa saivat saman kannatusosuuden. 29% vastaajista piti hyvänä tavoitteena 1) Parantaa viime kaudesta, 2) Nousta neloseen ja 3) Olla sarjan kärkikahinoissa mukana. Kaksi vastaajista piti myös hyvänä tavoitteena säilymisen varmistamista hyvissä ajoin ja samalla muutenkin hyvät pelit. Realisimia on olla vitosessa ensi kaudella kärkipäässä, toisaalta realisimia on myös se, että pallo on pyöreä ja mitä tahansa voi tapahtuma. Yhden kauden vitosen kokemuksella ei kannata vielä hirveästi lähteä välttämättä tavoitteita ylimitoittamaan ja ehkä tähänkin kauteen joukkueen johtoporras tuleekin asettamaan tavoitteeksi sarjan keskikastissa hääräämisen. Hyvä asia on se, että uskoa tiimin menestykseen löytyy, niinhän sen pitääkin olla.

Viimeinen kysymys koski joukkueen toimintaa kaudella 2007 kokonaisuudessa. Joukkueen toiminnalle kouluarvosanaksi tuli 8,5. Siis lähellä kiitettävää, mutta parannettavaakin vielä löytyy.

Tässä vaiheessa vielä vanhan vuoden puolella ollessa voidaan sanoa, että hyvältä näyttää. Viime kauteen ja joukkueen toimintaan ollaan ainakin kyselyn perusteella täysin tyytyväisiä ja tunnelma joukkueen sisällä on suorastaan muikea. Samaan malliin sopii siis jatkaa ja tällä tahdilla kaudesta 2008 on tulossa vähintään yhtä mukava kuin kaudesta 2007. Hyvältä näyttää...